Me Renjerissä olemme usein puhuneet riistalihan eduista verrattuna massatuotantoon
Nyt Maailman luonnonsäätiö (WWF) on julkaissut verkkosivuillaan niin sanotun "lihaoppaan", joka näyttää vaikutukset ilmastoon, biologiseen monimuotoisuuteen, kemiallisiin torjunta-aineisiin, eläinten hyvinvointiin ja eri lihalähteiden antibiooteihin.
Massaviljelty punaisen lihan tulokset ovat järkyttäviä, kun taas luomuliha ja riistaliha ovat ainoita lihalajeja, joita ne suosittelevat kulutukseen ilman haittoja. Meille Renjerissä - mutta toivottavasti kaikille tällä planeetalla asuville - on äärimmäisen tärkeää, että ihmiset ymmärtävät ruokailutottumustensa ympäristövaikutukset ja niistä johtuvat pitkän aikavälin seuraukset. Kuten elämässä aina: vain kaiken tarvittavan tiedon avulla on mahdollista tehdä viisaita päätöksiä.
Haluamme tehdä sinulle yhteenvedon joistakin WWF-oppaasta johdetuista faktoista
Katsotaanpa yksityiskohtia, mukaan lukien hämmästyttäviä, mutta pelottavia seurauksia. Ensimmäinen huomioitava asia on eläinten hyvinvointi. Euroopan markkinoille tarkoitettuja massaviljeltyjä sikoja kasvatetaan pääasiassa Saksassa ja Tanskassa, usein niin pienissä häkeissä, että ne voivat vain nousta ja taittaa. Lisäksi sikojen hännät leikataan yleensä irti, koska eläimet muuttuvat aggressiivisiksi vankeudessa ja purevat toistensa hännän irti. Massaviljeltyjen kanojen elämä ei yleensä ole paljon parempaa.
Kielletty Ruotsissa, mutta monissa muissa maissa ympäri maailmaa viljelijät leikkaavat kanan nokat, jotta he eivät voi vahingoittaa toisiaan. Kaikki 15-19 kanaa ovat sallittuja per 1 m2 pesimäkauden aikana, mikä johtaa yksinkertaisesti sietämättömiin olosuhteisiin. Heitä ruokitaan usein niin liikaa, että heidän lihaksensa kasvavat paljon nopeammin kuin sisäelimet ja luuranko, mikä aiheuttaa vakavia terveysongelmia. Joten seuraavan kerran kun ostat naudanlihaa tai kanaa, sinun kannattaa tarkistaa luomuvaihtoehdot, luomuviljelyssä eläimillä on paljon enemmän tilaa elää ja hengittää.
Ei vain logistiikka saastuta ja rasittaa ympäristöä
Luultavasti suurimmat erot massaviljellyn lihan ja luonnonvaraisen riistan välillä liittyvät soijan ilmastovaikutuksiin, mutta entä mitä? Eikö soijan viljelyn pitäisi olla hyväksi ympäristölle? Katsotaanpa kuinka karitsaa kasvatetaan. Näitä eläimiä tuodaan pääasiassa Uudesta-Seelannista ja Irlannista Eurooppaan, mutta kuljetustekijä ei ole hiilidioksidin pääasiallinen syy.2 päästöistä, vaan tavasta, jolla ne syötetään. Niiden päärehulähde on soija (sama kana ja lehmä), jota viljellään Etelä-Amerikassa. Koska tarvitsemme yhä enemmän soijaa eläinten ruokkimiseen, tarvitaan yhä enemmän maata sadon kasvattamiseen, mikä johtaa sademetsien vakavaan metsäkatoon. Onneksi Ruotsi on kieltänyt kestämättömän soijan käytön kanojen ruokinnassa. Kilo luutonta lampaanlihaa aiheuttaa kuitenkin hiilidioksidia2 Päästöt ovat 21 g, kun taas riistanlihan päästöt ovat täysin huomioimattomia, koska ne koostuvat vain eläinten tuottamasta luonnollisesta metaanista.
Luonnonmukaisesti viljellyt lihat tukevat riistalihan lisäksi paikallisten ekosysteemien ylläpitämistä
Kun tarkastellaan riistan metsästyksen kestävyyttä kaikkialla Euroopassa, voidaan sanoa, että on olemassa tiukat kiintiöt ja metsästäjät noudattavat näitä sääntöjä. Siten voidaan taata, että eläinkanta (esim. peura, hirvi ja villisika) säilyy vakaana. Sama koskee luonnonmukaisesti kasvatettuja eläimiä ja vapaana pitämiä eläimiä. Tämäntyyppinen viljely todella tukee paikallista ekosysteemiä. Tämä puolestaan tarkoittaa, että tarjonta on paljon rajallisempaa verrattuna massatuotantoon tuotettuun lihaan, mikä johtaa jonkin verran korkeampiin hintoihin meille kuluttajille. Kuitenkin, kun tiedämme sen seuraukset eläimille, ympäristölle ja viime kädessä planeetallemme ja tulevaisuudellemme, sen pitäisi olla hinta, jonka olemme valmiita maksamaan, jotta tulevat sukupolvet voivat nauttia elämästä maan päällä yhtä paljon kuin me tänään. Miksi ei siis keskittyisi laatuun määrän sijaan?
Lue Lihaoppaat täältä:
https://www.wwf.de/aktiv-werden/tipps-fuer-den-alltag/vernuenftig-inkaufen/inkaufsratgeber-fleisch/ (saksaksi)
https://www.wwf.se/mat-och-jordbruk/kottguiden/ (ruotsiksi)
https://wwf.fi/lihaopas/ (Suomen kielellä)
Tämän viestin lähteinä käytimme Lihaopas WWF Ruotsin ja Lihaopas WWF Suomen toimesta.